Vasta kun puraisemme mansikkaa, niin tiedämme miltä se maistuu

27.7.2019

Vaikka kuvaisimme mansikkaa tuhansin sanoin ja kuvin, niin vasta kun olemme sitä ensimmäisen kerran puraisseet tiedämme miltä mansikka oikeasti maistuu. Sama on vapauden kanssa.

Uuden ajan vapaus on kykyä ottaa vastuuta omista teoistaan ja kykyä toimia toisten ja elämän hyväksi yhdessä muiden kanssa. Uuden ajan vapaus on helppo sotkea muihin vapauskäsitteisiin. Se ei tarkoita lupaa toimia itsensä hyväksi muiden, luonnon tai elämän kustannuksella rajoitteitta, vaan velvollisuutta toimia muiden, luonnon ja elämän hyväksi, jonka vapautemme itsekkyydestä ja omista haluistamme mahdollistaa. Se tekee siitä yhtä luonnollista kuin minäkeskeinen itsekkyys ja oman edun ajaminen ovat modernissa maailmassa.

Koska emme ole vapaita itse toimimaan, niin siksi odotamme, että joku muu tekisi sen mitä nyt tarvitsemme. Tiedämme kyllä mitä tulisi tehdä, mutta kyky siihen puuttuu ilman vapautta.

Ilman vapautta myös kuvittelemme, että se uusi elämä olisi jotenkin huonompaa, mutta sekin johtuu vain siitä, että katsomme sitä ei-vapaudesta käsin. Vapaudesta käsin uusi elämäntapa on itsestään selvää ja luonnollista. Ja koska tätä emme pysty vielä ymmärtämään, niin pitäisi vain keskittyä vapauteen ja todellisuuden näkemiseen, eikä kuvitella tulevaa, jota emme pysty kuvittelemaan.

Ja vapaus koittaa, kun elämme siinä mitä on ja näemme todellisuuden sellaisenaan. Tämä avautuu meille, kun hiljennymme ja annamme kaiken olla sellaisenaan - todellisuus ei avaudu heti, mutta jo lyhytkin hetki todellisuudessa, paljastaa sen, että nyt emme ole vapaita.