Tuplahaaste

Kyllä kai se on uskottava, että mikään järkipuhe, tilastot, tutkijoiden varoitukset tai jo näkyvissä olevat luonnon tuhot ja lämpötilan nouse, eivät saa ihmisiä eikä päättäjiä luopumaan nykyisyyden lumostaan ja siihen perustuvista uskomuksistaan ja tekemään tarvittavaa muutosta elämäntavassamme.

Muutos tulee vasta kun on ihan pakko ja tuhot käsinkosketeltavia ja koskevat todella montaa. Tosin luonnon ollessa kyseessä, niin silloin olemme jo aivan liian myöhässä ja tuho on jo tapahtunut.

Tämä huoli korostuu erityisesti uuden ajan ystävien keskuudessa, koska ei ole erillisen minän suojakerroksia näitä uutisia vastaan. Emme voi suojautua omaan minämme todellisuuteen, mutta emme voi myöskään paeta hiljaisuuteen ja sanoa, että kaikkihan on vain illuusiota.

Uusi aika avaa elämän ja todellisuuden kokonaan näkyviimme ja altistaa meidät kaikelle sille mitä tapahtuu niin meille kuin luonnollekin. Koemme olevamme vastuussa kaikesta. Toisaalta tämä on varmaankin ainoa tie päästä ratkaisuun, koska ei ole enää mitään, minne paeta.

Ja ehkä juuri tämän vuoksi, "uusi aika" tulee nyt evolutiivisesti mahdolliseksi, kun edessämme on eksistentiaalinen uhka, joka koskee kaikkea elämää. Ainutlaatuinen uhka, ainutlaatuinen ratkaisu.

Uuden ajan maailmankuvat ovat uusia elämämyönteisiä kulttuureja ja niiden syntyminen vaatii riittävän paljon uuden ajan elämää eläviä ihmisiä. Ja meistä jokaisen pitää löytää yksilönä tie uuteen aikaan ja sen perustana olevaan ”minättömään” todellisuuteen ja tietoisuuteen.

Tuplahaaste siis.