OSA III Matkani uuteen aikaan

Kertomus matkastani yhteen todellisuuteen ja uuteen aikaan vuosien 1975 ─ 2012 välisenä aikana.

Elämäni vuodet – eteenpäin on mentävä

Matkani uuteen elämään alkoi viisitoista vuotiaana vuonna 1975, mitä en silloin tietenkään vielä tietänyt mihin se johtaa. Matkani varrella on tapahtunut useita oivalluksia ja murroksia, jotka ovat muuttaneet omaa elämääni aina pala kerrallaan.

Matkaani on kuulunut mm. nuoruuden ajan kodin hajoaminen, taloudellinen vararikko, uuden työuran luominen useamman kerran ja paljon henkistä taistelua ja pyrkimystä, paljon lukemista ja pohtimista, väittelyä itseni kanssa. Mutta aina se on vienyt minua eteenpäin tielläni vapauteen ja uuteen elämään.

Ilman uuden elämän löytämistä olisin polttanut itseni loppuun ja olisin vain yksinäinen tuskainen sielu, joka syyttäisi maailmaa kaikesta siitä epäonnesta ja pahasta, jota matkani varrella on eteeni tullut. Vaikka ne ovatkin olleet parasta mitä elämässäni on tapahtunut, koska ne ovat pakottaneet minua aina eteenpäin.

Olen aina etsinyt jotakin ─ totuutta kenties. Etsin sitä yliluonnollisesta, raamatusta ja Jumalasta. Etsin sitä luonnosta ja ihmisen elämästä.

Elin elämääni ilman minua. Elin elämääni toisten tahdosta. Etsin elämää, jonka luulin kadottaneeni. Etsin, mutta en tiennyt mitä etsin, kunnes tajusin, etten ollut mitään kadottanutkaan.

Sitten päätin. Löydä oma itsesi, löydä oma totuutesi, elä omaa elämääsi.

Elämäni on kulkenut selkeissä jaksoissa ja oma maailmankuvani on muuttunut niiden mukana. Seuraavassa käyn läpi elämäni vuosikymmenet ja niiden tärkeimmät tapahtumat. En selosta näiden tapahtumien sisältöä sen tarkemmin, sillä jokaisella meistä on oma tarinamme. Haluan kuitenkin oman tarinani kautta näyttää kuinka evolutiivinen kehityksemme voi tapahtua ja kuinka siitä voi jälkikäteen nähdä oman evolutiivisen sijainnin eri aikoina ja polun, jota on kulkenut.

Vaikka murrosten tapahtumisen hetkellä evolutiivista sijaintia ja polkua on lähes mahdotonta nähdä, niin kuitenkin me olemme osa tietoisuuden evoluutiota, kuljemme oman evolutiivisen polkumme - polun, jota värittävät omat kokemuksemme ja elämämme tapahtumat niin hyvässä kuin pahassa.

Lapsuus ja mystiikan vuodet 1960–1976

Minulla oli onnellinen lapsuus. Kesät maalla ja elämä kaupungissa olivat onnellista pienen pojan tutkimusmatkailua. Avaruus, ufot, sivupersoonat ─ kaikki yliluonnollinen kiinnosti. Rippikoulu ja kristillinen uskonkokemus vuonna 1975 käynnisti etsijän matkani.

Kahden todellisuuden elämää 1977–1984

Itsekkyyden vuodet seurasivat vanhempieni avioeroa, elämäni perusarvot joutuivat kriisiin. Itsekkyydestä tuli ratkaisu selviytyä ja villi ja vapaa nuoruus, huonot elämäntavat tulivat tavaksi. Armeija ja pyrkiminen Helsingin kauppakorkeakouluun olivat toimimista odotusten mukaisesti. Opiskelu kauppakorkeakoulussa ja perheyrittäjyys olivat elämäntapana. Elämä oli elämää toiseuden pakosta.

Yrittämisen ja selviytymisen vuodet 1985–1999

Seuraavat vuodet olivat yrittäjyyttä ja bisnestä – liikaa työtä ja elintasoa. Omaa yrittäjyyttä ja yrityksiä perheyrityksen lisäksi – pyrkimystä omaan.

Suuri lama ja perheyritystoiminnan konkurssi pysäyttivät kaiken kuin seinään. Vuodet 1994–1999 olivat selviytymistä. Tyttäreni syntymä ja lapsuus olivat elämäni keskipisteenä ja voimana. Avoliiton purkautuminen ja 7 vuoden velkajärjestely loivat uuden elämäntavan pakon.

Päätös itseydestä ja uuden elämän opettelua 2000–2005

Uusi elämä sai alkunsa, kun ego ”lähti kuin rusakko makuulta” yllättäen ja vahvasti. Meni ”niin hyvin että hävetti”.

Alkoi uuden ammatin luominen, Internet ja tietoyhteiskunta, ict-bisneksessä kehittäjänä ja ict-yrityksessä osakkaana mukana toimien. Kahden Internet-kirjan kirjoittaminen oli halua ”laittaa oma lusikka soppaan”.

Ekoeettisen elämänfilosofian tutkimus ja kirjoittaminen harrastuksena olivat uuden ekologisen humanismin arvoperustan etsimistä ja hahmottelua, vapaaehtoisen vaatimattomuuden elämäntavan opettelua ja toteuttamista sekä oman etsijän matkani päiväkirjan pitämistä.

Uuden ajan hahmottamista ja tutkimusta 2006–2012

Jatkoin elämääni yrittäjänä ja aloin toimia liikkeenjohdon konsulttina ja vuokrajohtajana osa-aikaisesti siten, että se mahdollisti tutkimus- ja kirjoittamistyöni. Kirjallisuuden ja tiedon ahmimista, tietoisuuden teorioiden löytämistä – Spiral Dynamics, Evolutionary Enlightenment yms. – aktiivista oman ajattelun ja tietoisuuden kehittämistä.

Vuodet olivat uuden maailmankäsityksen ja ”uuden ajan” etsimistä ja hahmottelua, evolutiivisen ja integraalisen näkemyksen syventämistä murrosten aikakauden kuvaajana, arvokeskeisen liiketoimintafilosofian ja tietoisen yrittäjyyden luomista ja opettamista ja tietoisuuden evoluution ja kestävän elämäntavan etsimistä teoriassa ja käytännössä.

Craig Hamiltonin verkkokurssi evolutiivisesta ja integraalisesta vapaudesta ja suhteista käynnisti oman ”opettajan ja opastajan” tehtäväni. Evolutionary Community verkkoyhteisö näki päivän valon maaliskuussa 2010. Vuodet menivät yhteisön toiminnan tiimoilla ja uusia syvemmän tietoisuuden ja vapauden oivalluksia tehden. Verkkoyhteisö loppui 2012, kun itselläni alkoi ”yhdessä todellisuudessa” elämisen opiskelu ja sisäistäminen.

Identiteetin vaihtuminen ja uusi elämä todellisuudessa alkoi 2012

Vuonna 1975 alkanut etsintäni päättyy yllättäen talvisena sunnuntaiaamuna tammikuussa 2012.

Tarkkaileva tietoisuus, jonka kautta olin elämääni viimeiset vuodet tarkkaillut, häviää ja todellisuus tulee yhdeksi. Kaikki mitä on, on yhtä aikaa ja ilman tarkkailevaa tietoisuutta tietoisuudessani.

”Katselen ikkunasta ulos talviseen maisemaan - yhtäkkiä kaikki on yhtä ja samaa todellisuutta – olen tietoinen kaikesta ja kaikki on minussa.”

Elämäni murrokset ja todellisuuden pilkahdukset

Olen kokenut elämäni varrella lukuisia pienempiä ja suurempia murroksia ja kokemuksia, jotka ovat toimineet kuin majakanvalot etsiessäni todellista itseäni ja uutta elämää. Ne ovat monesti myös olleet arvomaailmani ja maailmankuvani muutoksen ennakoijia tai murrospisteitä. Ne ovat näyttäneet minulle tietä kulkea, ja samalla antaneet minulle aina vahvistusta, että olen kulkemassa eteenpäin.

Mutta aina nämä ovat olleet vain hetkellisiä kokemuksia, eivätkä ole kovinkaan paljon juuri sillä hetkellä vaikuttaneet elämääni, mutta myöhemmin olen sitten huomannut, kuinka ne ovat olleet uuden laajentuneen todellisuuteni käynnistäjiä.

Pitää olla uskollinen ja luottavainen siihen kaipaukseen, jonka tunnet syvällä sisimmässäsi. Itselläni tämän kaipauksen selvittäminen ja oman todellisen itseni etsintä kesti vuosikymmeniä, mutta lopputulos on tärkeintä.

Vapaa tietoisuus omana todellisena itsenä on mahdollista oivaltaa ja elää sen mukaisesti ja opastamana. Siihen sinun tulee luottaa. Oma elämäni on nyt tämän uuden evolutiivisen vapauden ja elämän palveluksessa – ja se on enemmän kuin uskalsin koskaan edes unelmoida.

Vuoristopuron lumoa ja ajantajun menettäminen

6 vuotiaan pojan lumoutuminen – Norjan vuoret, lunta ja soliseva puro, olin yhtä luonnon kanssa useita tunteja.

”Olen 6-vuotiaana Norjan lapissa uppoutuneena vuoristopurojen ja lumilampareiden maailmaan, elän pienen pojan täydellistä elämää – kunnes kuulen äitini huutavan nimeäni, olen ollut 4 tuntia kadoksissa. Aika oli pysähtynyt minulle, olin yhtä luonnon kanssa.”

Universaalin rakkauden kokeminen

Korkeamman tietoisuuden ja universaalin rakkauden kokemus rippikoululeirillä 15 vuotiaana. Tämä oli vahva hetkellinen kokemus, joka käynnisti elämäni tarkoituksen etsimisen, joka jatkui aina vuoteen 2000 asti.

”Seison päärakennuksen toisen kerroksen ulkorappusilla Vivamon rippikoululeirillä - jokin oli saanut minut heräämään ja menemään ulos. Koin sydäntä pakahduttavan täydellisen rakkauden ja korkeamman voiman synnyttämän hetkellisen valaistumisen. Olin kokenut täydellisen rakkauden.”

Kun Jumalan ja kaikkeuden salaisuus paljastuvat – etsiminen päättyy

Etsintä päättyi, kun Spinoza ja Jeesus paljastivat Jumalan ja kaikkeuden salaisuuden.

”Olin etsinyt selitystä Jumalalle ja elämälleni tarkoitusta rippikouluajoista lähtien, mutta vasta kun tutustuin Spinozaan ja Skolimowskiin löysin etsimäni, alkoi ekoeettisen elämänopin kirjoittaminen.”

Ego lähtee kuin rusakko makuulta

Talviaamun yllätys talvella 2000 – menee niin hyvin, että hävettää, puristus rinnasta lähtee kuin rusakko makuulta. Hämmästys uudesta elämästä oli niin suuri, etten vuosiin edes miettinyt mitä oli tapahtunut.

”Toiseuden paine ja ahdistus lähtivät rinnasta voimalla ja vauhdilla kuin rusakko makuulta. Egon kuoleman ensimmäinen askel oli otettu ja elämästä tuli lapsuuden jälkeen ensimmäistä kertaa helppoa, vapaata, nautittavaa ja iloa täynnä olevaa. Olin vapautunut rahan ja talouden vallasta.”

Hetkeen romahtaminen avaa oven uuteen todellisuuteen ja elämään

Aika pysähtyy kesällä 2008 – en ollut tulossa mistään enkä menossa mihinkään ensimmäistä kertaa elämässäni. Menneisyys ja tulevaisuus lakkaavat olemasta – meinaavat karata kokonaan, pidän reunoista kiinni.

”Kesäinen päivä Leinamojärven rannalla, pohdin hetkessä elämisen syvintä olemusta. Yhtäkkiä romahdan hetkeen, aika pysähtyy ja olen täysin rauhallinen. Ensimmäistä kertaa olen tyytyväinen siihen mitä minulla on, minun ei tarvitse pyrkiä enää mihinkään, en ole tulossa mistään enkä menossa mihinkään.”

Linnunradan kauneutta ja kuolemattomuutta

Olen kuolematon ja osa Linnunradan ja koko maailmankaikkeuden ikuisuutta. Vuoden 1975 universaalin rakkauden kokemuksen täydellistää vuoden 2008 elokuun kuolemattomuuden oivaltaminen.

”Olen mökillä elokuisena iltana, menossa juuri nukkumaan. Olen pohtinut viikonlopun aikana Spinozalta oppimaani mielen kuolemattomuutta ja osallisuutta maailmankaikkeuden ikuisuuteen.

En tiedä olenko jo unessa, mutta näen edessäni Linnunradan galaksin ja sen lukemattomat tähdet, tunnen olevani yhtä sen kanssa ja ymmärrän, että en voi kuolla koskaan. Olen saanut pilkahduksen elämästä ikuisessa tietoisuudessa.”

Maailma ilman minua

Me itse luomme todellisuutemme ja kaiken kärsimyksemme.  Pystyn näkemään maailman ilman minua ja ymmärrän miten me itse luomme todellisuutemme.

”Mietiskelen oman itsen merkitystä ja tärkeyttä, sitä kuinka normaalia on ajatella kaikki oman itsensä kautta. Pohdin miten selittäisin sen kysyjille, että kaikki ongelmat ja murheet maailmassa ovat vain sinun omaa luomustasi.

Tein ajatuskokeen. Kuvittelin katsovani maailmaa ja sen menoa ilman minua, poistin itseni kuvioista kokonaan. Havahduin voimakkaaseen tunteeseen ja varmuuteen siitä, että minän puutteellinen tulkinta todellisuudesta on kaiken kivun ja murheen tyyssija.”

Uusi yhteisöllisyys herää

Verkkokurssista 2010 helmikuussa alkaa uusi kehitysjakso – tapaan uudet evolutiiviset ystäväni Yhdysvalloista ja Suomesta. Ymmärrän ja koen vahvasti, että vain yhdessä voimme luoda uuden maailman.

”Yhteys toiseen ihmiseen tietoisuuden tasolla syntyi ensimmäisen kerran, yksinäisestä erakosta tulee sosiaalinen. Evoluutio päätti puolestani.”

Matkani päättyy - todellisuus tulee yhdeksi

Vuonna 1975 alkanut etsintäni päättyy yllättäen talvisena sunnuntaiaamuna tammikuussa 2012. Tarkkaileva tietoisuus, jonka kautta olin elämääni viimeiset vuodet tarkkaillut, häviää ja todellisuus tulee yhdeksi. Kaikki mitä on, on yhtä aikaa ja ilman tarkkailevaa tietoisuutta tietoisuudessani.

”Katselen ikkunasta ulos talviseen maisemaan. Yhtäkkiä kaikki on yhtä ja samaa todellisuutta – olen tietoinen kaikesta ja kaikki on minussa”.

Tämän tekstin kirjoitin heti tuoreeltaan ja tuosta päivästä alkoi uusi vaihe omassa evolutiivisessa kehityksessäni, jota nyt elän.

”Syntyä joka aamuun uudestaan, puhtaana ja viattomana kuin lapsi – herätä uuteen päivään kuin se olisi koko elämä. Elämään, jossa jokainen hetki on ikuisuus ja vain ohitse kiitävä tähdenlento maailmankaikkeuden äärettömyydessä.  Kuolla joka ilta koko elämän täytenä eläneenä, tyytyväisenä siihen mitä on ollut. Silloin elämä on arvokasta ja tässä ja nyt.

Kaikki odotukset ja toiveet vapaudesta ja sen merkityksestä ovat hävinneet – lumous on haihtunut ja jäljellä on vain selkeys. Tyhjyyden pimeys on vaihtunut yhtäkkiä tietoisuuden valkeuteen, kaikki on paljastettu, kaikki on tarinaksi ja todellisuuden tulkinnaksi havaittu – vain puhdas, selkeä, valkea tietoisuus on jäljellä. Tietoisuus, joka on yksi ja sisältää kaiken ilman rajoja ja varjoja – on vain yksi todellisuus ja yksi tietoisuus ja nämä ovat yhtä.

Valkea tietoisuus on poistanut kaiken mystiikan ja hämmennyksen, yhtään kysymystä ei ole jäljellä, kaikki vastaukset on saatu – olen ja se on kaikki. Aivan kuten aika on pysähtynyt, on todellisuus myös pysähtynyt ja tullut yhdeksi.

Elämäni ensimmäinen päivä on koittanut – vapauden lumous ja taika ovat haihtuneet – olen vapaa ja yksi. Ei ole enää mitään jäljellä mitä ei olisi tarinaksi havaittu – jäljellä on vain yksi todellisuus, yksi elämä, yksi vapaus – yksi on vain jäljellä ja siksi kaikki.

Kun rauha, rakkaus ja ilo ovat vain elämän henkäykseksi ja sitä todistavaksi todettu, on uusi elämä alkanut – elämä, joka ei tarvitse mitään ollakseen totta.”

Kiitos!