Unelma vapauden kesästä

Missä ovat uuden ”ihmisvelvollisuusliikkeen” aktivistit, taiteilijat, älymystö, edelläkävijät? Mistä tämä uusi liike nousee, ja mikä on sen liikkeelle saava voima tai tapahtuma?

Miten saamme ihmisten sydämet ja mielet avautumaan mahdollisuudelle luoda uusi vapaa ihmisyys ja kestävä maailma − mahdollisuudelle pelastaa itsemme ja tulevaisuutemme?

Kaikki tarvittavat välineet meillä on jo käytettävissämme. Mitä vielä odotamme?

Kuinka kauan meidän tarvitsee vielä kärsiä ja alistua avuttomuudellemme ja passiivisuudellemme? Kuinka kauan vielä elämme onnellisuuden tavoittelumme unessa? Kulutusyhteiskunta on meille onnea luvannut, mutta ei ole pystynyt lupaustaan lunastamaan.

Kuinka kauan suostumme hiljentämään todellisen kaipuumme ja sisäisen tietomme, jotka meillä jo ovat?

Kuinka kauan teeskentelemme olevamme tietämättömiä ja voimattomia? Eikö olisi jo aika herätä, katsoa todellisuutta suoraan silmiin ja kantaa se vastuu, joka meille nyt lankeaa? Eikö olisi jo aika?

Paljon kysymyksiä ja vielä vähän vastauksia. Mutta muutoksen tuulet puhaltavat jo ja se hetki lähenee, jolloin heräämme unestamme ja otamme tulevaisuutemme omiin käsiimme. Emme tuhotaksemme itseämme ja luontoa, vaan luodaksemme sen ”unelman paremmasta maailmasta” jonka sydämessämme tiedämme olevan mahdollista.

Jokainen meistä voi tämän päätöksen tehdä vain itse ja herätä unesta, vaikka siihen ei tukea olekaan kovin paljon vielä odotettavissa. Jokainen tämän päätöksen sydämessään tehnyt kuitenkin tietää, että se on päätös, jota ei lopulta voinut olla tekemättä.

Olemmeko liian mukavuudenhaluisia? Eikö uhka ole vielä tarpeeksi konkreettinen, uhkaava ja lähellä? Olemmeko sitoneet itsemme jo liian tiukasti modernin maailmamme uneen ja kahleisiin? Emmekö pääse irti, vai miksi emme herää todellisuuteen, joka meitä uhkaa jo nyt ja tulevina vuosina?

Kysymys ei ole uuden, paremman talous- tai poliittisen järjestelmän luomisesta, jotta voisimme jatkaa rahan, materian ja kuluttamisen untamme, vaan siitä, että luomme uuden tavan elää ja toimia harmoniassa luonnon ja toistemme kanssa.

Elämällemme on löydettävissä uusi tapa tuottaa onnellisuutta, todellista onnellisuutta ja hyvinvointia, jota me kaikki kaipaamme. Ja se alkaa päätöksestä herätä.

Milloin sinä olet valmis tähän päätökseen?

60- ja 70-luvulla syntyi useita joukkoliikkeitä − mm. rauhanliike, naisasialiike, ympäristöliike, ihmisoikeusliike − ja vallalla oli yleinen vapautuminen konservatiivisista arvoista ja moraalisista kahleista − seksuaalinen vapautuminen näkyvimpänä.

Nämä yhdessä loivat postmodernin maailman uudet arvot ja ihanteet, jotka kuitenkin jäivät modernin maailman ja materialistisen kulutusyhteiskunnan varjoon ja josta ne ovat nyt uudestaan heräämässä. 

Nyt olemme vastaavassa tilanteessa kuin 60- ja 70-luvulla, jolloin Vietnamin sota toimi herättäjänä. Nyt herättäjiä ovat 

  • uusliberalistinen ja eriarvoistava kapitalistinen talous- ja finanssijärjestelmä, joka tuhoaa yhteiskuntia sisältä käsin ja joka on nyt saanut myös poliittisen järjestelmän vangikseen velan avulla,
  • ilmastonmuutos ja luonnon ekosysteemin uhanalaistuminen saasteiden ja muiden ympäristövaikutusten johdosta, joita yhä kasvava kulutusyhteiskuntamme tuottaa ja
  • tarkoituksettomuuden tunteen leviäminen ja toivon ja tulevaisuuden uskon hiipuminen etenkin nuorison parissa. Sitä uhkaa syrjäytyminen kasvavan työttömyyden johdosta, jota yhteiskuntamme ja hyvinvointivaltiomme ei enää pitkään pysty omilla toimillaan kompensoimaan.

60- ja 70-luvuilla kysymys oli vapautumisesta perinteisistä arvoista ja moraalisista kahleista kohti demokraattisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa, jossa myös ympäristöasiat otettaisiin huomioon. 

Aiemmin oli kyse kansalaisoikeuksien saamisesta ja niiden puolustamisesta. Nyt kyse on velvollisuuksistamme ihmisyyttä ja maapalloa kohtaan, joita luomamme järjestelmät ja elämäntapamme uhkaavat. Kyse on yhä niukemmiksi käyvien resurssien jakamisesta oikeudenmukaisesti ihmiskunnan kaikkien jäsenten kesken. Kyse on resurssisodan välttämisestä ja heikoimpien puolustamisesta tässä. 

Toisaalta on kyse uuden, kestävämmän ja vastuullisemman maailman luomisesta sekä uuden toivon ja uskon luomisesta tulevaisuuteen.

Maapallo on yhteinen kaiken elämän perusta, joka yhdistää meidät samaan ”kohtalonyhteyteen”, halusimme sitä tai emme. Jos emme näe maailmaamme mahdollisena ja yhteisenä, olemme kiinni näköalattomuudessa ja voimattomuudessa, jotka alistavat meidät passiivisuuteen ja epätoivoon maailman ja maapallon tilan käydessä yhä heikommaksi ja elinolosuhteidemme käydessä yhä sietämättömämmäksi − ja elämästämme tulee taistelua jatkuvasti niukkenevista resursseista.

Vuotta 1967 kutsutaan rakkauden kesäksi "summer of Love", jolloin noin sata tuhatta nuorta hippiä saapui San Franciscoon, etenkin sen Haight-Ashburyn kaupunginosaan, pakoon konservatiivisia arvoja. 

Nyt meillä on myös unelma: 

Meillä on unelma ”vapauden kesästä”.  Sinä kesänä heräämme näkemään ja kokemaan yhdessä, että tämä unelma ”mahdollisesta maailmasta” on mahdollinen ja edessämme. Sinä kesänä tästä unelmasta tulee todeksi elettävää todellisuutta ja elämää, ei enää pelkkiä aikomuksia ja puheita, vaan tekoja yhdessä yhteinen vastuumme ja velvollisuutemme tuntien. Meillä on unelma, että jonakin päivänä tämä on mahdollista ja totta.