Uusi aika

Uuden ajan elämänfilosofia

© Timo Nikkilä 2021

Sisällysluettelo

  • Alkusanat

  • Uuden ajan elämänfilosofia

  • Tarvitsemme uuden alun elämällemme

  • Uuteen aikaan ja elämään

  • Meidän pitää nyt pysähtyä

  • Lopuksi

Luulo ei ole tiedon väärti

Luulo ei ole tiedon väärti - sanoo vanha suomalainen sananlasku. Uskomukset eivät ole todellisuuden arvoisia - sanottaisiin nyt.

Miksi puolustamme usein uskomuksiamme vahvasti ja taistelemme niiden puolesta, miksi uskomuksistamme luopuminen tai niiden muuttaminen on niin vaikeaa? Siksi, että olemme luoneet niillä identiteettiämme ja tehneet niistä itsemme, omakuvamme. Pelkäämme itsemme häviävän.

Kun todellisuus ja uskomukset ovat ristiriidassa keskenään, niin kannattaisi valita todellisuus, sillä todellisuus on, mutta uskomukset tulevat ja menevät. Ja kun todellisuus muuttuu, niin me muutumme myös - muutos ei ole uhka kuin uskomuksillemme - muutos on todellisuutta.

Kun uskomuksemme eivät vastaa todellisuutta ja sen vaatimuksia, niin kannattaisi sovittaa uskomuksemme todellisuuteen, ei päinvastoin. Kehittyminen, evoluutio, on sopeutumista muuttuneisiin elinolosuhteisiin, jota uskomuksemme usein hidastavat. Todellisuudessa eläen kehitymme.

Uskomuksemme ovat syntyneet todellisuudesta, ovat todellisuuden kuvia, mutta jos alamme pitää niitä pysyvinä ja muuttumattomina, niin ajaudumme vaikeuksiin. Meidän kannattaa vaihtaa todellisuuden "valokuvat" eläviin kuviin ja niissäkin suoraan lähetykseen, ei nauhoitettuun.

Ajatuksin ja uskomuksin luotu todellisuus on kuin nauhoitettu tv-lähetys - sitä voimme jälkikäteen muokata, lyhentää, poistaa, lisätä, tehdä mieleiseksi, mutta todellinen todellisuus on aina suora lähetys, joka etenee muokkaamattomana ja voimme nauttia siitä sellaisenaan.

Me emme ole uskomuksemme ja niillä luomamme omakuva, itse - olemme se, joka on näistä uskomuksistamme tietoinen ja, joka tätä identiteettiämme puolustaa. Vaikka uskomuksemme muuttuvat tai häviävät kokonaan, niin se jokin, todellinen itseytemme säilyy - se ei häviä mihinkään.

Kun luovumme uskomuksistamme ja elämme todellisuudessa, siinä mitä on, niin silloin luomme aivan uuden elämäyhteisyyden, jota ei määritä uskomuksemme, identiteettimme, luotu omakuva, vaan elävä elämä, jonka tunnistamme itseksemme. Olemme yhtä elämän ja sen elinvoiman kanssa.

Edessämme oleva suuri murros uuteen elämään, ihmisyyteen tarkoittaa, että alamme elää ja toimia todellisuudessa ja todellisuudesta käsin. Ratkomme todellisia elämän haasteita, eikä uskomuksiemme luomia tarinoita, kuvitelmia ja puolusta niitä toisten uskomuksia vastaan.