Uuden ajan teesit

Uuden ajan elämänfilosofian teesit osoittavat mitä meidän pitää tehdä rikkoaksemme vallitsevan nykyisyyden, pysyvyyden ja muuttumattomuuden illuusiomme ja herätäksemme uuteen aikaan.

Me olemme pulassa

Olemme ihmiskuntana kohtaamassa historiamme suurimman haasteen. Ilmastonmuutos ja luonnontuho tulevat aiheuttamaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen romahduksen ja kaaoksen, mikäli emme ala niitä nopeasti torjumaan vähentämällä ilmastopäästöjämme ja aineellista, haitallista ylikulutustamme ja tekemällä sen oikeudenmukaisesti ja globaalia ja maiden sisäistä eriarvoisuutta vähentäen.

Mikäli emme tunnista ja tunnusta, että olemme pulassa ja mihin se tulee johtamaan lähitulevaisuudessa ja jo nyt, näe ja ymmärrä miksi olemme pulassa ja miten voisimme tätä pulassa oloamme helpottaa ja estää, niin kaikki puhe, toiveet ja myös teot ovat vain näennäistä ja vain huonoa omaatuntoamme helpottavaa sijaistoimintaa eikä johda suunnanvaihtoon ja ratkaisun elämiseen todeksi.

Ilman tämän ihmiskuntamme suurimman haasteen kohtaamista kollektiivisesti ja henkilökohtaisesti, ilman sen herättämää surua ja jopa ahdistusta, emme pysty sitä aidosti kohtaamaan ja tekemään niitä muutoksia omassa elämässämme, yhteiskunnassamme, taloudessamme – kaikessa, mitä nyt tarvitsemme. Tämän uuden ajan ensimmäisen teesin oivaltaminen on alku muutokselle ja paremmalle tulevaisuudelle.

Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että nykyinen elämänmallimme ja yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmämme on tullut tiensä päähän. Nyt on löydettävä uusi tapa elää ja toimia yhdessä. Mikäli emme tätä hyväksy, niin edessämme on jatkuvasti kärjistyvä elinmahdollisuuksiemme hupeneminen – ensin etelän köyhemmissä maissa, joka johtaa nälkäkuolemiin ja massapakolaisvyöryyn meille pohjoiseen, ja myöhemmin myös omat elinmahdollisuutemme käyvät vähiin.

Me tarvitsemme elämän paradigman muutoksen

Löytääksemme elämäkeskeisyyden elämämme perustaksi, tulee meidän vaihtaa käsityksemme todellisuudesta ja koko maailmankaikkeudesta. Maailmankaikkeus ei ole "kuollutta materiaa" eikä "mekaaninen kellokoneisto" kulkemassa kohti lämpökuolemaa, vaan "elävä, jatkuvasti muuttuva ja uudistuva, orgaaninen ja tietoisuuden evolutiivinen prosessi" ja siten myös meitä eteenpäin vievä elinvoima. Todellisuus ei ole ulkopuolellamme, vaan me olemme ”tietoisuus, joka ilmentää itseään elämänä”.

Paradigman vaihtamisen vaatimus "kuolleesta materiasta elävään elämään" on ehkä kaikista vaikein uuden ajan teeseistä tunnistaa ja tunnustaa, koska se muuttaa kaiken mihin olemme kasvaneet, oppineet ja tottuneet. Mutta ilman tätä elämän paradigman muutosta, jatkamme entiseen malliin, mikä ei enää ole mahdollista.

Kuten Einstein on sanonut "me emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla ja tietoisuudella, jolla ne ovat syntyneet". Se, miten näemme maailmankaikkeuden, maapallomme, ihmisyytemme, elämän ja itsemme, ratkaisee sen, miten tunnemme ja toimimme. Uusi aika ja uusi elämän paradigma luovat uuden perustan uudelle elämällemme ja maailmalle.

Elä ja anna muiden elää

Elämäkeskeinen uuden ajan todellisuus- ja ihmiskäsitys, maailmankuva ja arvot korostavat yhteistä ihmisyyttämme ja elämäyhteisyyttämme kaiken muun elämän kanssa. Vain yhdessä me voimme pelastua ja pelastaa elämämme perustana olevan luonnon ja sen monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden.

Uuden ajan keskiössä on elämäkeskeisyys, joka tulee nykyisen itse- ja ihmiskeskeisyytemme tilalle, kun menemme eteenpäin tietoisuudessamme. Ilman tätä elämän paradigman muutosta, jatkamme omamme puolustamista, kilpailua toistemme kanssa, käytämme luonnonvaroja yli luonnon uusiutumiskyvyn ja välittämästä tämän seurauksista tuhoamme muun elämän elinmahdollisuuksia ja ajamme niitä yhä kiihtyvällä tahdilla sukupuuttoon.

Käytämme luontoa myös kaatopaikkana, jonne dumppaamme jätteemme ja saasteet – kuten olemme tehneet koko historiamme ajan. Jos emme löydä elämäkeskeisyyttä ja uutta suhdetta luontoon ja elämään nopeasti, on tulevaisuutemme vakavasti uhattuna.

Elämäyhteisyydellä tarkoitamme sitä, että ymmärrämme ja koemme olevamme yhtä ja samaa elämää kaiken muun elämän kanssa, että me emme ole erillisiä emmekä riippumattomia luonnosta, sen elinvoimasta, monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista.

Uudessa ajassa luomme uuden yhteyden itseemme, toisiimme, luontoon ja maailmaan elämän kautta ja ymmärrämme, että vain yhdessä voimme pelastua edessämme olevasta ekologisesta ja sen luomasta sosiaalisesta katastrofista.

Ekoeettisyys tarkoittaa sitä, että ristiriita itsemme, toistemme, maailman ja luonnon kanssa on hävinnyt. Elämme ekologisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Oma elämäntapamme on tasapainossa luonnon ja luonnonvarojen käytön kanssa – elämme luonnon ekologisten rajojen sisällä.

Ei ketään eikä mitään vastaan, vaan elämän puolesta. Mikä on hyvää luonnolle, on hyvää meille. Elämme ihmisyytemme eettisten rajojen sisällä.

Maailma muuttuu, kun me muutumme

Meidän itsemme on tehtävä se muutos mitä oma elämämme ja maailma nyt tarvitsee, jotta voimme luoda hyvän ja mielekkään elämän itsellemme, toisillemme ja kaikelle elämälle. Yhteiskunta ja sitä ylläpitävä poliittinen ja taloudellinen järjestelmä muuttuvat sitten uuden elämämme mukaisiksi. Nyt on aika ottaa vastuu ja olla elämän puolella.

Me odotamme koko ajan, että joku muu tekisi jotakin, joka pelastaisi meidät niin ilmastonmuutokselta, luonnontuholta kuin omalta huonolta elämältämmekin – teknologia, talous, valtio, uskonnot, poliitikot, järjestöt, uushenkisyys, toiset ihmiset yms. – mutta lopulta on kuitenkin kyse siitä, miten me itse elämme. Se miten me kollektiivisesti elämme, määrittää kaikki muut elämäämme ylläpitävät ja tukevat järjestelmät. Maailma on aina lopulta meidän näköisemme, ja se muuttuu vain, jos me muutumme.

Toki nämä muutkin tahot tekevät muutoksia ja vaikuttavat elämäämme, mutta ne eivät pysty tekemään elämästämme hyvää ja mielekästä pakottaessaan meidät muuttamaan elämäntapojamme. Hyvä ja mielekäs elämä syntyy vain, kun me itse vapaudumme odottamasta muutosta muualta ja muiden toimesta ja elämme sen tarvittavan muutoksen todeksi tässä ja nyt.

Myöskään luonnolla ja sen osallisilla ei ole aikaa odottaa, että me pakon kautta muutamme elämäntapamme luontoystävälliseksi, vaan luonto tarvitsee nyt sitä, että lopetamme sen tuhoamisen ja jätämme sen rauhaan. Ja me voimme omalta osaltamme tehdä sen nyt vähentämällä aineellista kulutustamme vain välttämättömään. Se mahdollistaa myös hyvän ja mielekkään elämän siirtäessään huomiomme ”kuolleesta tavarasta elävään elämään”.

Me kehitymme ja menemme eteenpäin

Tietoisuuden evolutiivinen kehitys mahdollistaa etenemisemme nykyisestä modernista ja postmodernista maailmankuvastamme uuden ajan elämäkeskeisiin evolutiiviseen ja holistiseen maailmankuvaan ja arvoihin. Vain menemällä eteenpäin löydämme tarvittavat ratkaisut niin omaan elämäämme, yhteiskuntaan kuin aikamme haasteisiinkin.

Ehkä suurin este aikamme suurten haasteiden ratkaisemiselle on se, että emme näe ja ymmärrä tietoisuuden evoluutiota eli sitä, kuinka maailmankuvamme ja arvomme kehittyvät ja ovat kehittyneet ja ovat aina olleet ratkaisu aikansa vallitseviin ongelmiin ja elinolosuhteisiin.

Nykyiset maailmankuvamme eivät tarjoa riittäviä näkemyksiä ja ratkaisuja niiden itsensä luomiin ongelmiin – siksi meidän tulee nyt mennä rohkeasti eteenpäin ja haastaa itsemme ja maailmankuvamme ja löytää uusi elämäkeskeinen perusta elämällemme, jonka kautta sitten löydämme myös uudet ratkaisut aikamme haasteisiin.

Uusi elämäkeskeinen ihmisyys on kaiken perusta

Kun oivallamme ja löydämme todellisen ihmisyytemme ja olemuksemme elämästä itsestään ja alamme elää todellisuudessa, siinä mitä on, niin luomme itsellemme hyvän ja mielekkään elämän.

Kun toimimme elämästä käsin, niin luomme aivan uuden elämäkeskeisen suhteen kaikkeen elämään ja ratkaisemme ristiriidan itsemme, toistemme ja luonnon välillä, joka on nyt ajamassa meidät ihmiskuntana maailmaan, joka ei ole enää kauan mahdollinen.

Vain uuden elämäkeskeisen ihmisyytemme oivaltaminen ja sen tuleminen todeksi elämässämme voi meidät pelastaa. Nykyiseltä itse- ja ihmiskeskeiseltä kulutukseen ja materiaan perustuvalta perustalta emme pysty itseämme pelastamaan.