Uusi aika

Me tarvitsemme ”uutta aikaa” − vapautta ja rohkeutta olla se muutos, jota etsimme ja maailmamme tarvitsee.

Me olemme pulassa, mutta me olemme myös ratkaisu.

Utopiaa vai mahdollisuus pelastaa itsemme

Maailma muuttuu, kun me muutamme sitä. Maailman muutos on mahdollinen, kun alamme muuttaa sitä omilla elämänvalinnoillamme ja teoillamme ja alamme pitää huolta itsestämme, läheisistämme ja ympäristöstämme. Kun haluamme vapautua sekä sisäisistä yksilöllisistä uskomuksistamme että ulkoisista yhteiskunnallisista rajoitteistamme ja tehdä ”työtä” vapautemme eteen.

Maailma muuttuu, kun alamme elää nykyistä pienemmällä aineellisella kulutuksella ja ympäristörasituksella, vedämme tukemme pois nykyjärjestelmältä ja teemme tämän näkyväksi omilla elämänvalinnoillamme. Kun alamme toimia yhdessä ja muodostamme uuden elämänvoiman ja luomme uusia tapoja elää kestävästi ja vastuullisesti yksilöinä ja yhteisöllisesti ja muutamme yhteiskunnalliset ja taloudelliset järjestelmämme näiden mukaisiksi.

Onko kansalaistottelemattomuus tie muutokseen? Kyllä – mutta todellista kansalaistottelemattomuutta on elää kestävästi. Perinteinen kansalaistottelemattomuus ja aktivismi, joka on vastustanut ja taistellut järjestelmää vastaan, joka on sortanut ihmisoikeuksiamme ja oikeuttamme elää siten kuin olisimme halunneet, on ollut ajoittain menestyksellistä ja tuottanut voittoja taistelussa järjestelmää vastaan.

Mutta nyt tilanne on toisenlainen. Todellinen vastustajamme ei ole itse järjestelmä, vaan meidän oma elämäntapamme ja tapamme hoitaa yhteisiä asioitamme. Meidän oma elämäntapamme, jonka kautta luomme ja ylläpidämme järjestelmää, jota vastustamme ja pyrimme muuttamaan, on se minkä tulee muuttua. Järjestelmä ei muutu, jos me tuemme sitä oman kulutuksemme ja äänestämisemme kautta, vaikka kuinka sitä haluaisimme.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on elää terveesti, mahdollisimman vähän ympäristöä ja ilmastoa rasittamatta ja toimia siten, että se ei tuota paljon raha- ja verovirtoja, koska ne tuottavat vain lisää taloutta, hallintoa ja valvontaa, jotka estävät meitä elämästä omaa elämäämme eikä vain taloutta ja yhteiskuntaa varten.

Entä jos ei usko muutokseen, onko ”uudesta ajasta” silloin mitään hyötyä? Kyllä on. Uusi aika luo vastustuskykyä. Todellisuuden kieltäminen ja eläminen toivossa, että kyllä kaikki järjestyy – vaikka tietääkin, että tämä on toiveajattelua – aiheuttaa ison ristiriidan itsemme ja todellisuuden välille ja tämä ilmenee sitten erilaisina psyykkisinä ongelmina.

Todellisuuden kieltämisellä pyritään suojaamaan itseä ja se onnistuukin jonkin aikaa, mutta sitten tulee se hetki, että ristiriita tulee liian suureksi ja tulee romahdus. Ja tämä pätee tällä hetkellä sekä yksilöiden että yhteiskunnan tasolla. Me emme ole mitenkään varautuneet edessämme oleviin ongelmiin, vaan elämme toivossa, että talouskasvu, kulutus ja teknologia ovat ratkaisu kaikkeen, vaikka hyvin tiedämme, että rajat tulevat ja ovat tulleet jo vastaan.

Uusi aika on toisaalta ratkaisu ja vaihtoehto, mutta toisaalta myös tapa luoda joustavuutta, muutoskykyä, ennakointia, varautumista niin yksilöille kuin yhteiskunnille, jotta voimme sopeutua eriasteisiin romahduksiin ilman ajautumista kaaokseen ja taantumiseen taaksepäin kehityksessämme.

Aluksi uuden ajan lääke on pahanmakuinen, koska se romahduttaa toiveajattelun ja avaa näkemään todellisuuden – joka tekee kipeää – mutta sitten se luo myös kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin paremmin ja vahvemmin henkisin voimin.

Uusi aika ja uuden ajan tietoisuuden toteutuminen vapautena luo siis vastustuskykyä erilaisiin maailmamme sairauksiin. Uusi aika on lääke maailman kokemisen tuskaan, joka ei johdu maailmasta, vaan todellisuuden vastustamisesta ja kieltämisestä.

Uuden ajan vapaus on helppo sotkea muihin vapauskäsitteisiin. Uuden ajan vapaus on vastuun ottamista, se on kykyä ottaa vastuuta omista teoistaan ja kykyä toimia toisten ja elämän hyväksi yhdessä muiden kanssa. Se ei tarkoita lupaa toimia itsensä hyväksi muiden, luonnon tai elämän kustannuksella rajoitteitta, vaan velvollisuutta toimia muiden, luonnon ja elämän hyväksi, jonka vapautemme itsekkyydestä ja omista haluistamme mahdollistaa. Se tekee siitä yhtä luonnollista kuin minäkeskeinen itsekkyys ja oman edun ajaminen ovat modernissa maailmassa.

Onko ”uusi aika” vain utopiaa vai todellinen mahdollisuus pelastaa itsemme ja maapallomme luonto? Sinä päätät siitä.

Uusi aika on erilainen ”liike”

Uusi aika elämän puolesta ei perustu siihen, että alakynteen jääneet tai yhteiskuntien vähäosaiset tai ne, jotka kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi tai haluavat itselleen parempaa elämää, alkavat vastustaa nykyistä järjestelmää ja vaativat siihen muutosta protestoimalla, lakkoilemalla, vastustamalla globaaleja talouden toimijoita tai luomalla Arabikevään tai Occupy-liikkeen kaltaista liikehdintää. Vaatien muutosta, jotta pääsisivät pois alakynnestä, eivät olisi enää vähäosaisia, väärinkohdeltuja ja saisivat paremman elämän itselleen ja muille. Uuden ajan lähtökohta on toinen.

Uusi aika on niiden ihmisten liike, jotka jakavat aidosta elämästä kumpuavan hyvän ja mielekkään elämän näkemyksen ja haluavat tarjota sen myös kaikille muille riippumatta siitä mikä heidän taloudellinen tai sosiaalinen asemansa tai tilansa on juuri nyt. Hyvä ja mielekäs elämä ei kuitenkaan tarkoita sitä mitä olemme sillä tottuneet tarkoittamaan – rahaa, tavaraa, aineellista vaurautta, kehon ja mielen hyvinvointia, kykyä viihdyttää itseämme tai mahdollisuuksia elämykselliseen elämään, vaan jotain ihan muuta.

Uuden ajan tavoitteena on herättää meidät kaikki oivaltamaan sen, että todellinen uhka meille kaikille ja koko ihmiskunnalle ei ole se, että nykyinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmä on kykenemätön tuottamaan sellaista maailmaa, jossa kaikki voisivat hyvin, vaan todellinen uhka on meidän oma materialistinen elämäntapamme, joka on ajamassa meidät rajuun ilmastonmuutokseen, luonnon ekosysteemien romahtamiseen ja eriarvoisuuden kasvuun tavalla, joka hajottaa yhteiskuntamme sisältä käsin.

Vaikka taloudellinen ja poliittinen järjestelmä saataisiinkin radikaalisti muuttumaan, niin se ei riittäisi, sillä ainoa tapa vähentää ja estää edessämme olevia globaaleja uhkia, on saada muutos omaan elämäntapaamme, joka nämä ongelmamme perimmiltään aiheuttaa – kaikki muuhan palvelee vain sitä. Ja vaikka saisimme nykyisen taloudellisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen kehityksen muuttumaan siten, että se ei enää ajaisi osaa meistä alakynteen, vähäosaisiksi tai väärinkohdelluiksi tai jopa pystyisi tuottamaan meille kaikille aineellista hyvinvointia, niin silti oman elämämme todellinen perusta – elämä ja sen elinvoima – olisi edelleen yhä kasvavan uhan alla.

Nykyinen materialistinen elämäntapamme ei vain yksinkertaisesti ole mahdollinen ilman, että se ajaa meitä jopa eloonjäämistaisteluun maapallomme ja oman ihmisyytemme rajojen tullessa vastaan. Uusi aika ei myöskään usko, että pakolla tai järjestelmän kautta tulevilla voimakeinoilla pystyttäisiin muuttamaan meitä ja elämäntapaamme, jos me emme itse sitä halua. Muutoksen tulee lähteä meistä itsestämme.

Uuden ajan tavoite on se, että oivallamme todellisen hyvinvointimme ja hyvän elämän syntyvän siitä, että alamme elää siinä mitä on, todellisuudessa, emmekä pyri luomaan sitä ulkoisin keinoin kuten nyt. Myöskään korkeamman henkisyyden tai itsemme etsiminen ei auta, koska nekin ovat vain pyrkimystä hallita omaa sisäistä maailmaamme aivan kuten pyrimme hallitsemaan ulkoistakin maailmaamme.

Uuden ajan perustana on näkemys siitä, että hyvä ja mielekäs elämä syntyvät uudesta luonnollisesta yhteydestämme itseemme, toisiimme ja elämään kokonaisuudessaan. Eläimet eivät voi pahoin, murehdi menneistä tai haaveile tulevasta, koska ne elävät aina siinä mitä on. Nyt meidän itsemme on tehtävä samoin, mutta ei tiedostamatta kuten eläimet, vaan tiedostaen ja ymmärtäen, että tämä on hyvän ja mielekkään elämän salaisuus. Hyvä ja mielekäs elämä tapahtuu aina siinä mitä on ja siitä käsin syntyy hyvää elämää ja sen edellytyksiä myös kaikille muille.

Meidän tulee nyt pysähtyä ja katsoa todellisuutta ympärillämme ja päättää mikä on muutosvaatimustemme ydin. Onko se paremman elämän tavoittelu nykyisessä elämäntavassamme, joka ei ole kovin pitkään enää mahdollista, vai onko se muutos omassa itsessämme ja elämäntavassamme ja tavalla, joka turvaa luonnon, sen elinvoimaisuuden ja moninaisuuden ja samalla meidän oman elämämme perustan?

Tarvitsemme nyt isoja muutoksia

Me tarvitsemme nyt uuden kansalaisoikeuden − oikeuden kieltäytyä merkityksettömästä ja haitallisesta työstä ja oikeuden tehdä merkityksellistä työtä ja/tai kansalaistyötä kansalaispalkan avulla.

Meidän tulee kieltäytyä tukemasta nykyistä poliittista ja taloudellista järjestelmäämme ja jättää äänestämättä näennäisdemokraattisissa vaaleissa ja tehdä siitä poliittinen muutosvoima luomalla kansalaisaktiivisuutta ja vaikuttamista.

Meidän tulee pienentää omaa aineellista ja turhaa kulutustamme valitsemalla vapaaehtoinen vaatimattomuus elämäntavaksemme ja vähentää aikaa ja resurssejamme vieviä aktiviteettejamme ja sidonnaisuuksiamme.

Meidän tulee tehdä nykyisestä kestämättömästä, vastuuttomasta ja näköalattomasta, eriarvoisuuteen ja taloudellisen ja poliittisen eliitin valtaan perustuvasta maailman mallista vapautumisesta uusi henkisyyden ja todellisuuden harjoittamisen muoto.

Meidän tulee tehdä holistisesta, elämäkeskeisestä ja uutta luovasta yhteisöllisyydestä uusi kulttuurinen ja sosiaalinen kontekstimme, jonka kautta luomme uutta aikaa ja maailmaa todeksi arjessamme.

Meidän tulee saattaa yleiseen tietoisuuteen, että vaihtoehtoinen näkemys on olemassa, ja kertoa, kuinka yhteiskunta, demokratia ja talous voidaan järjestää uudestaan elämäkeskeisesti ja uuden holistisen näkökulman pohjalta kestäväksi ja vastuulliseksi maailman malliksi.

Me voimme muuttaa nykyisen elämämme elämäksi, joka tuottaa meille ja muille ihmisille aitoa elämäiloa ja tulevaisuuden uskoa sekä omaan elämäämme mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Me voimme muuttaa elämämme uutta luovaksi uuden ajan muutosvoimaksi. Valinta on sinun ja minun.

Tarvitsemme nyt uutta aikaa

Kutsun ”uudeksi ajaksi” uutta alkavaa aikakautta ihmiskunnan historiassa, jossa alamme nähdä ja ymmärtää ihmisen, kulttuuriemme ja yhteiskuntiemme kehityksen elämän ja evoluution näkökulmasta, ei ihmiskeskeisestä näkökulmasta.

Avautumassa oleva modernin ja postmodernin jälkeinen evolutiivinen ja ekologinen maailmankuvamme, käynnistää tämän aikakauden ja vie meitä kohti holistista maailmankuvaa ja arvoja, jotka huomioivat koko elämän kirjon, monimuotoisuuden ja elinvoiman – kaiken inhimillisen ja ei-inhimillisen elämän.

Vain kulkemalla eteenpäin omassa ja yhteisessä tietoisuudessamme, voimme nähdä, että nykyinen maailmamme ei ole enää kestävällä pohjalla ja nähdä sen, mitä meidän on nyt tehtävä säilyäksemme ihmiskuntana osana elämänvirtaa.

Meidän tulee luoda uusi elämästä itsestään ja sen elinvoimasta kumpuava luonnollinen yhteys kaikkeen siihen mikä elämäämme määrittää. Nykyinen kulutukseen ja rahan, vallan, viihteen ja hyödyn tuottamiseen keskittyvä maailmamme ja sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset järjestelmät, ovat luoneet meille meitä vahvasti addiktoivan elämäntavan – elämäntavan, joka on pakoa todellisuudesta, pakoa siitä mitä on.

Me emme voi muuttaa elämäntapaamme, ellemme me muuta näkemystä itsestämme ja siitä mikä tuottaa hyvää ja mielekästä elämää. Siksi meidän on nyt lähdettävä rohkeasti eteenpäin haastamaan kaikki se mille olemme elämämme rakentaneet. Vain uudelta perustalta voimme luoda uuden elämäntavan ja maailman, jotka ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestäviä ja mahdollisia myös tuleville sukupolville.

Olemme pikkuhiljaa siirtymässä postmoderniin maailmankuvaan, jossa siirrymme modernin maailman ulkoisen korostamisesta, jolla on paikattu heikkoa itsetuntoamme, postmoderniin sisäisen korostamiseen ja itsemme toteuttamiseen. Vaikka postmodernissa maailmankuvassa elävä usein vähentääkin aineellista kulutustaan ja siinä mielessä vähentää ympäristörasitustaan, niin huomio on edelleen kuitenkin itsessä eikä maailmassa, joka tarvitsee ratkaisuja.

Postmoderni on vastalääke modernille, mutta vasta evolutiivinen ja ekologinen maailmankuva on parantava lääke. Se luo edellytyksiä ratkaista maailmamme ongelmat, mutta myös omaan itseemme liittyviä ongelmiamme. Alamme elää yhä enemmän todellisuudessa ja näemme ratkaisua kaipaavat ongelmat ympärillämme eikä niiden ratkaisemista estä enää oman itsemme etu ja siitä huolehtiminen.

Holistinen maailmankuva avaa sitten silmämme koko ihmiskunnan ja maapallon hyvinvoinnille ja tarjoaa välttämättömän "ison kuvan", jotta voimme päästä tasapainoon itsemme, maailmamme ja luonnon kanssa.

Nykyinen elämäntapamme ja kuvamme todellisuudesta perustuvat mekanistiseen ja materialistiseen todellisuuskäsitykseen, joka uhkaa omaa ja luontomme terveyttä ja elinvoimaisuutta tavalla, jota emme voi ratkaista tämän nykyisen todellisuuskäsityksemme ja sen luoman elämäntapamme puitteissa. Tarvitsemme uuden elämäntavan, jolla on uusi perusta – luonnollinen todellisuus- ja ihmiskäsitys, elämäkeskeiset arvot ja maailmankuvat.

Moderni maailmankuva korostaa aineellista hyvinvointia, kehitystä, kasvua ja kulutusta ulkoisen olemuksemme parantajana ja arvostuksen tuojana, kun taas postmoderni maailmankuva korostaa ihmisyyttä, luonnonarvoja, suvaitsevaisuutta, moniarvoisuutta ja -kulttuurisuutta, oman itsemme toteuttamista sisäisen merkityksen ja tarkoituksen tuojana ja parantajana.

Elämäkeskeisissä maailmankuvissa olennaista on elämän ja sen evolutiivisen prosessin ymmärtäminen ja sisäistäminen oman elämämme perustaksi, meidän ja luonnon keskinäisriippuvuuden ymmärtäminen ja ihmisyytemme sisäisen ja ulkoisen olemuksen yhdentyminen kokonaisvaltaiseksi elämän kokemiseksi.

Nykyiset pyrkimyksemme ratkaista elämäntapamme luomia ongelmia, eivät ole riittäviä, koska ne eivät kyseenalaista tätä juurisyytä eli nykyistä todellisuuskäsitystämme, maailmankuviamme ja elämäntapaamme ja niitä ylläpitäviä taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia järjestelmiä. Tarvitsemme uuden tavan järjestää elämämme ja yhteiskuntamme.

Palaaminen aiempien maailmankuvien tarjoamiin ratkaisuihin ei ole mahdollista, koska juuri niiden kyvyttömyys ratkaista maailman luomia haasteita, loi uuden laajemmalle tietoisuudelle perustuvan modernin ja postmodernin maailmankuvan niitä ratkaisemaan. Nyt meidän tulee edetä kohti elämämyönteisiä maailmankuvia ja arvoja ratkaistaksemme nykyiset haasteemme.

Kun me muutumme, maailma muuttuu

Uuden elämäntavan ja yhteiskunnan luominen on mahdollista. Me voimme muuttua, muuttaa omaa todellisuuden, elämän ja maailman näkemistämme ja tehdä tämän avulla elämäntapamuutoksen omassa elämässämme ja järjestelmämuutoksen yhteiskunnassamme. Tämä edellyttää kuitenkin tietoisuuden evoluution hyväksymistä eli sitä, että me kehitymme ihmisinä ja elämän osallisina elämän evolutiivisessa prosessissa.

Meidän omat elämänvalintamme ja tekomme luovat sen maailman, jossa elämme ja tekojemme ja valintojemme kautta maailma muuttuu, kunhan tarpeeksi moni meistä osallistuu tähän. Tämä edellyttää tietoisen evoluution ymmärtämistä eli sitä, että me itse voimme vaikuttaa evoluution etenemiseen sen osallisina.

Kun luovumme nykyisestä todellisuuttamme määrittävästä todellisuus- ja ihmiskäsityksestä ja elämäntavastamme, niin sen tilalle syntyy uusia sisältöjä ja toimintaa, jotka korvaavat aiempaan elämäntapaan kuuluneet sisällöt. Uudet elämänsisällöt syntyvät luonnollisesta suhteestamme elämään.

Elämäntapamuutoksen tekeminen luo meille uusia arvoja ja uuden maailmankuvan, jotka antavat näille muutoksille hyväksynnän ja tekevät uudesta elämäntavastamme luonnollista ja mielekästä.

Uudet arvot, maailmankuva ja elämäntapa hajottavat nykyistä maailmaamme määrittävät ja ylläpitävät rakenteet ja järjestelmät, koska ne menettävät nauttimansa tuen ja luovat uudet yhteistä elämäämme määrittävät käytänteet ja mallit niiden tilalle.

Me olemme pulassa, mutta me olemme myös ratkaisu. Meidän on nyt mentävä eteenpäin ja pelastettava itsemme ja maailmamme meiltä itseltämme.

Uusi aika luo uuden tavan nähdä ja kokea todellisuus. Se tähtää luonnollisen ja uskomuksistamme vapaamman elämäntavan ja yhteiskunnan syntymiseen, jotta voimme selviytyä aikamme haasteista.

Uudessa ajassa elämme maailmassa, jossa välittäminen, jakaminen, osallisuus ja mielekkyys syntyvät luonnollisesti ja luonnollisesta yhteydestämme toisiimme ja elämään itseensä. Emme elä enää ihmiskeskeisessä, kulutukseen, rahaan, eriarvoisuuteen ja valtaan perustuvassa maailmassa, vaan maailmassa, jossa elämän kokeminen yhdessä toistemme ja muun elämän kanssa, luovat meille uuden vahvan yhteyden niin omaan itseemme, kanssaihmisiin, luontoon kuin maapalloommekin.

Uusi aika on seikkailu, jossa haastamme oman itsemme näkemään maailman sellaisena kuin se on ja voisi olla, ja itsemme sellaisena kuin me todellisuudessa olemme. Se on seikkailu, jossa menemme eteenpäin elämämme ja todellisuutemme joka tasolla – me olemme tämän seikkailumme sankari ja konna.

Uusi aika on matka, jossa menemme sinne, missä kukaan ei ole vielä ollut – se on matka todellisuuteen ja uuteen ihmisyyteen. Se on matka, jonka me itse luomme ja elämme todeksi – me olemme tämän matkamme tie ja päämäärä.

Meidän tulee vapautua itseämme, erillistä omakuvaamme luovista uskomuksistamme, jotka ylläpitävät kestämätöntä elämäntapaamme ja erillisyyttämme toisistamme ja luonnosta. Meidän tulee katsoa elämäämme ja maailmaa elämän näkökulmasta, ei itsekeskeisestä ihmisnäkökulmasta, nähdä se, kuinka olemme ihmisinä ja yhteiskuntina kehittyneet evolutiivisessa prosessissa ja nähdä kuinka se lupaa mahdollisuuden mennä eteenpäin. Ymmärrettävä, että vain teot merkitsevät – meidän tulee itse elää kestävästi, vetää pois tukemme nykyiseltä järjestelmältä, toimia esimerkkinä muille ja toimia tavalla, joka luo uutta kestävämpää yhteiskuntaa ja maailmaa.

Mikäli emme tuota vapautta erillisestä omakuvastamme saavuta riittävissä määrin, niin silloin usein nuo muutkin jäävät toteutumatta.

Uuden ajan vaatimukset ovat kovia, mutta niin ovat haasteemmekin – pelastaa itsemme ja luonnon monimuotoisuus ja elinvoimaisuus.

Kun me muutumme ja muutamme elämäntapaamme, niin maailma muuttuu. Meidän tarvitsee alkaa elää uudella tavalla ja saada tästä uudesta elämäntavasta yleisesti hyväksytty tapa elää, niin maailma muuttuu – ei heti eikä nopeasti, mutta varmasti ja pysyvällä tavalla.

Me tarvitsemme nyt uuden perustan elämällemme ja elämäntavallemme, jotta voimme ratkaista edessämme olevat globaalit ja jopa olemassaoloamme uhkaavat ongelmamme ja selviytyä ihmiskuntana pitkälle tulevaisuuteen. Meidän tulee luoda sellainen elämäntapa ja yhteiskunta, joka ei enää ole ristiriidassa oman itsemme, toistemme ja maapallomme luonnon kanssa. Me tarvitsemme nyt uutta tietoista ihmisyyttä ja uutta aikaa.

Meidän tulee olla se muutos, jota nyt tarvitsemme (Gandhi).

Me emme pysty löytämään ratkaisuja samalla tietoisuudella, jolla ne ovat syntyneet (Einstein).

Mistä nousee uusi ihmisvelvollisuuksien liike

Keskiajalla kirkot ja uskonnot olivat vallanpitäjiä ja määrittivät sen, miten ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien tuli elää. Ne olivat vallankäyttäjiä ja elämämme auktoriteetteja. Tämä vallankäyttö johti kuitenkin tilanteeseen, jossa ne eivät enää tarjonneet ihmisille hyvän elämän edellytyksiä, eivätkä pystyneet tarjoamaan sen ajan ihmisille ja yhteisöille vastauksia aikansa haasteisiin.

Uskontojen ja kirkkojen tarjoama todellisuus- ja ihmiskäsitys, maailmankuva ja arvot eivät enää olleet riittäviä selittämään maailmaamme, sitä miten se kehittyy ja menee eteenpäin ja miten meidän tulisi elämämme järjestää. Tarvittiin uutta elämisen perustaa ja tiede tuli tilalle todellisuuden määrittäjäksi ja uudeksi auktoriteetiksi.

Tiede avasi meille aivan uuden näkymän maailmankaikkeuteen, elämään ja sen evoluutioon ja tarjosi uusia ratkaisuja, joita vallitsevat olosuhteet ja ihmiset tarvitsivat. Olemme eläneet viimeiset sadat vuodet tieteen vallankumousta ja sen tuottamat uudet ratkaisut lääketieteessä ja teknologian hyödyntämisessä, ovat luoneet nykyisen teknisen maailmamme ja pidentäneet elinikäämme merkittävästi. Ja nyt tieteen rinnalle on tullut myös globaali talous määrittämään sitä, miten elämme ja miten yhteiskuntamme rakennamme.

Kaikkea toimintaamme säätelee nykyisin raha- ja finanssijärjestelmä, suuryritykset ja näiden luoma taloudellinen eliitti ja poliittinen eliitti, joka on tämän talouseliitin talutusnuorassa osittain vastentahtoisesti, mutta myös omasta halustaan. Taloudesta on muodostunut aikamme uusi auktoriteetti, joka päättää mihin meillä on varaa ja mihin ei.

Tämän lisäksi vallitseva raha-, talous- ja poliittinen järjestelmä ja sen edustama elämäntapa ja kulutusyhteiskunta ovat ajaneet meidät tilanteen, jossa luonnon tuhoutuminen ja ilmastonmuutos uhkaavat elämäämme ja maapallomme elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta. On tullut jälleen aika tehdä irtiotto aikamme auktoriteetista, aivan kuten teimme irtioton uskontojen ja kirkon vallasta.

Nyt tarvitsemme irtiottoa suuryritysten, talouden ja poliittisen eliitin vallasta. Meidän tulee riisua niiden valta ja luoda tilalle uusi tapa hallita elämäämme ja palauttaa elämämme maapallomme ja ihmisyytemme kestäviin rajoihin. Olemme vaadittavan suuren murroksen jo aiemmin tehneet, joten se on mahdollista tehdä myös nyt.

On aivan varmaa, etteivät itsekkäät suurvallat, eivätkä muutkaan kansallisvaltiot, luovu sovulla niistä resursseista, joita he katsovat tarvitsevansa, ja jos ei omat riitä, niin ne hankitaan sitten muualta mistä sovulla tai rahalla saa, ja jos ei saa, niin sitten pakolla. Nyt varaudutaan tilanteeseen, jossa luonnonresurssit alkavat käydä vähiin ja ilmastonmuutos saa ilmastopakolaiset liikkeelle.

Jos emme löydä tapaa jakaa maapallomme resursseja oikeudenmukaisesti ja siten, että välttämättömät resurssit taataan kaikille, niin resurssisodat ovat edessämme ja silloin vahvat vievät ja heikot poljetaan jalkoihin.

Nyt pitäisi julistaa maapallon laajuinen hätätila ja muodostaa globaali "ihmisyyden neuvosto", jonka ainoa työ olisi saada itsekkäät valtiot järkiinsä ja ryhtymään todelliseen yhteistyöhön, jossa kaikki voittavat. Kuvitelma, että jokin valtio voisi elää muista välittämättä, on haihattelua ja utopiaa.

Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärrettäväksi?

Mitä siis tilalle tällä kertaa?

Meidän tulee palauttaa elämämme määrittämisen oikeus ja valta siihen meille itsellemme ja antaa maapallomme määrittää ne ekologiset rajat, joissa meidän tulee elämäämme elää. Meidän tulee luoda yhteisestä ihmisyydestämme ja maapallomme ekologisuudesta uusi auktoriteetti, joka määrittää sen, miten voimme elää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja vastuullista elämää.

Vaihtoehdoiksi on tarjottu ns. resurssipohjaista taloutta, jossa kaikilla maailmamme ihmisillä on oikeus välttämättömiin elämisen resursseihin ja ns. osallisuusyhteiskuntaa, jossa me itse voimme vaikuttaa ja määrittää sen, miten elämämme järjestämme ilman erillistä ja eriarvoistavaa vallankäyttöä. On ehdotettu myös, että tarvitsemme jonkinlaisen ns. maailmanneuvoston, joka koordinoi ja valvoo sitä, että emme toimi oman ihmisyytemme ja maapallomme etujen vastaisesti. Nähtäväksi jää miten nämä käytännössä toteutamme ja kuinka pitkä siirtymäaika tässä tarvitaan.

Kiihtyvällä tahdilla huononeva maapallomme ekologinen tilanne ja ilmastonmuutos, jatkuvasti romahduksen partaalla oleva raha- ja finanssijärjestelmä ja tarvittaviin päätöksiin kykenemätön poliittinen eliitti, asettavat oman, melko lyhyen aikaikkunan suurelle murrokselle ja irtiotolle talouden vallasta. Tämä irtiotto kannattaisi kuitenkin aloittaa jo hyvissä ajoin ennen romahdusta, sillä kaaoksen keskellä uuden maailman luominen on varmasti monin verroin hankalampaa, kun kamppailemme selviytymisestä.

Meidän tulee tehdä irtiotto maailmasta, joka ei ole kestävä eikä mahdollinen enää kauan. Irtiotto kestämättömästä maailmasta ja elämäntavastamme, irtiotto rahan ansaitsemisen ja kulutuksen oravanpyörästä ja stressistä, epäterveellisistä elämäntavoista ja aikapulasta. Irtiotto suuryritysten, talouden ja politiikan ylivallasta ja alamaisena olemisesta, irtiotto niiden tukemisesta ja ylläpitämisestä omien elämänvalintojemme ja toimiemme kautta.

Jotta nämä irtiotot olisivat mahdollisia, tulee meidän ymmärtää, että kysymys on riippuvuudesta ja ehdollistumisesta tähän nykymaailmamme ”normaaliin” elämänmenoon. Kyse on riippuvuudesta, jonka erillinen luotu omakuvamme on saanut aikaiseksi, rakentaessaan omaa identiteettiään ja kuvaa itsestään. Tämä riippuvuus ei kuitenkaan luonnollisestikaan ole me itse – vain riippuvuuden luoma omakuva, josta voimme siis myös vapautua.

Eikö olisi jo aika?

60- ja 70-luvulla syntyi useita joukkoliikkeitä − mm. rauhanliike, naisasialiike, ympäristöliike, ihmisoikeusliike − ja vallalla oli yleinen vapautuminen konservatiivisista arvoista ja moraalisista kahleista − seksuaalinen vapautuminen näkyvimpänä. Nämä yhdessä loivat postmodernin maailman uudet arvot ja ihanteet, jotka kuitenkin jäivät modernin maailman ja materialistisen kulutusyhteiskunnan varjoon ja josta ne ovat nyt uudestaan heräämässä.

Nyt olemme vastaavassa tilanteessa kuin 60- ja 70-luvulla, jolloin Vietnamin sota toimi herättäjänä. Nyt herättäjiä ovat uusliberalistinen ja eriarvoistava kapitalistinen talous- ja finanssijärjestelmä, joka tuhoaa yhteiskuntia sisältä käsin ja joka on nyt saanut myös poliittisen järjestelmän vangikseen velan avulla, ilmastonmuutos ja luonnon ekosysteemin uhanalaistuminen saasteiden ja muiden ympäristövaikutusten takia, joita yhä kasvava kulutusyhteiskuntamme tuottaa ja tarkoituksettomuuden tunteen leviäminen ja toivon ja tulevaisuuden uskon hiipuminen etenkin nuorison parissa. Sitä uhkaa syrjäytyminen kasvavan työttömyyden takia, jota yhteiskuntamme ja hyvinvointivaltiomme ei enää pitkään pysty omilla toimillaan kompensoimaan.

Nyt nämä muutosajurit ovat myös yhä enenevässä määrin globaaleja ja koskettavat kaikkia yhteiskuntia eri puolilla maailmaa.

60- ja 70-luvuilla kysymys oli vapautumisesta perinteisistä arvoista ja moraalisista kahleista kohti demokraattisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa, jossa myös ympäristöasiat otettaisiin huomioon. Paljon hyvää on tehty, mutta kehitys ei ole ollut riittävä. Mistä nyt on kysymys 2020-luvulla ja eteenpäin?

Aiemmin oli kyse kansalaisoikeuksien saamisesta ja niiden puolustamisesta. Nyt kyse on velvollisuuksistamme ihmisyyttä ja maapalloa kohtaan, joita luomamme järjestelmät ja elämäntapamme uhkaavat. Kyse on yhä niukemmiksi käyvien resurssien jakamisesta oikeudenmukaisesti ihmiskunnan kaikkien jäsenten kesken. Kyse on resurssisotien välttämisestä ja heikoimpien puolustamisesta. Toisaalta on kyse uuden, kestävämmän ja vastuullisemman maailman luomisesta sekä uuden toivon ja uskon luomisesta tulevaisuuteen.

Missä ovat uuden ”ihmisvelvollisuusliikkeen” aktivistit, taiteilijat, älymystö, edelläkävijät? Mistä tämä uusi liike nousee, ja mikä on sen liikkeelle saava voima tai tapahtuma? Miten saamme ihmisten sydämet ja mielet avautumaan mahdollisuudelle luoda uusi luonnollinen ihmisyys ja kestävä maailma − mahdollisuudelle pelastaa itsemme ja tulevaisuutemme?

Kaikki tarvittavat välineet meillä on jo käytettävissämme. Mitä vielä odotamme? Kuinka kauan meidän tarvitsee vielä kärsiä ja alistua avuttomuudellemme ja passiivisuudellemme? Kuinka kauan vielä elämme onnellisuuden tavoittelumme unessa? Kulutusyhteiskunta on meille onnea luvannut, mutta ei ole pystynyt lupaustaan lunastamaan. Kuinka kauan suostumme hiljentämään todellisen kaipuumme ja sisäisen tietomme, jotka meillä jo ovat? Kuinka kauan teeskentelemme olevamme tietämättömiä ja voimattomia? Eikö olisi jo aika herätä, katsoa todellisuutta suoraan silmiin ja kantaa se vastuu, joka meille nyt lankeaa?

Eikö olisi jo aika?

Miksi ja miten ”uuteen aikaan”

Meillä jokaisella on omat syymme sille miksi haluamme päästä pois nykyisestä rahaan ja valtaan keskittyvästä talousjärjestelmästä ja sen luomasta elämäntavastamme. Tässä muutamia syitä miksi haluamme päästä uuteen aikaan.

Haluamme

jakaa maapallon yhteiset resurssit oikeudenmukaisemmin kaikkien kesken,
pienentää aineellista kulutusta ympäristöongelmien vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen lieventämiseksi,
auttaa maailman köyhien ja vähäosaisten saamiseksi pois köyhyydestä ja kurjuudesta,
poistaa maailmasta taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden, jotka aiheuttavat väkivaltaa, terrorismia ja sotia,
välttää uhkaavat resurssisodat,
luoda tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan,
vapautua yhteiskuntiemme byrokratiasta ja hallintoalamaisena olemisesta,
auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat,
päästä pois nykyisestä talouskeskeisestä "oravanpyörästä" ja elämänstressistä,
mahdollistaa luonnollisen, hyvän ja mielekkään elämän siten kuin kukin meistä sitä haluaisi toteuttaa,
varmistaa toimeentulomme palkallisen työnteon vähentyessä radikaalisti, koska se on mahdollista toteuttaa uuden teknologian ja innovaatioiden avulla ja
toteuttaa vapaampaa ja vastuullisempaa ihmisyyttä, koska muuten ajaudumme kaaokseen ja kamppailuun toistemme kanssa selviytyäksemme ihmiskuntana.

Mikäli uusi aika ei ole merkityksellinen itsellemme tai lupaa jotakin mitä todella haluamme, niin silloin emme ole valmiita toimimaan ja tekemään työtä sen eteen. Jos tuota merkitystä tai lupausta ei koe vahvasti sisällään, niin mikään ulkoinen syy tai tarve ei riitä. Tai toisin sanoen, niin kauan kuin nykyisyys tuottaa merkitystä elämäämme ja sen lupaukset ovat sellaisia, joita haluamme tavoitella, niin kauan olemme kiinni nykyisessä.

Tieto siitä, että nykyinen elämämme ei tuota iloa ja onnellisuutta itsellemme tai että elämäntapamme johtaa väistämättömään luonnon tuhoutumiseen ja elinmahdollisuuksiemme kaventumiseen, ei riitä. Tarvitsemme sisäisen pakon tehdä muutos – ja se joko on tai sitä ei ole. Sisäisen pakon syntymistä voisi kutsua myös heräämiseksi, sillä vasta se todella herättää ja saa toimimaan uudella tavalla.

Meillä on kaikki tarvittava tieto, taito ja osaaminen, jotta voisimme kääntää suuntaa, mutta emme tee niin, koska haluamme ennemmin tyydyttää itsekkäitä halujamme ja siksi olemme valmiita tekemään kollektiivisen itsemurhan. Kukaanhan ei sitä tietenkään omalle kohdalleen halua.

Matka uuteen aikaan on tutkimusmatka todellisuuden ymmärtämiseen, se on sisäinen pakko, jota vie eteenpäin tarve ratkaista ristiriita oman itsemme ja maailman välillä.

Elämä on siinä mielessä vaikea vastustaja, että se vaatii kaiken, sille pitää paljastaa kaikki syvimmät tuntomme ja huolemme – meidän tulee olla sen edessä ”paljaana ja viattomana kuin vastasyntynyt lapsi”. Vasta silloin elämä vastaa meille ja alkaa kantamaan meitä. Elämän kanssa ei voi tehdä kompromisseja tai neuvotella paremmista ehdoista – se on kaikki tai ei mitään.

Meidän tulee tunnustaa tosiasiat

Jos emme nopeasti muuta nykyistä kulutuskeskeistä elämäntapaamme ja maailmaamme, joka ei ole kestävä, ajaudumme todellisiin vaikeuksiin. Meidän tulee ymmärtää, että vain muuttamalla suuntaa ja nopeasti, voimme välttyä ajautumasta kaikkien sotaan kaikkia vastaan luonnonvarojen käydessä niukemmiksi. Ymmärtää, että ilman suunnanmuutosta elinolosuhteet maapallolla huononevat ja -mahdollisuudet kutistuvat merkittävästi ja johtavat kamppailuun eloonjäämisestä. Meidän tulee sisäistää se, että me ihmiset itse olemme ne, jotka tämän voivat estää – me teemme tarvittavan muutoksen elämäntapaamme ja maailmaamme.

Meidän on omaksuttava uusi elämäntietous ja paradigma kuten uusin tiede siitä meille kertoo. Uuden elämän paradigman mukainen vapaus ja tietoisuus luovat uuden olemisen tavan ja tilan, joka luo tyytyväisyyttä ja onnellisuutta elämäämme ilman eri syytä. Meidän on mentävä eteenpäin omassa tietoisuudessamme, jotta voimme luoda uusia ratkaisuja.

Meidän tulee toteuttaa ”vapaaehtoista vaatimattomuutta” elämässämme. Se on sisäisesti rikasta, mutta ulkoisesti yksinkertaisempaa elämää. Meidän tulee lopettaa nykyistä maailmaa ylläpitävien järjestelmien tukeminen – meidän on lopetettava niiden tukeminen ja muutettava elämänvalintojamme. Meidän on luotava itsellemme mielekästä tekemistä yhdessä muiden kanssa – tekemistä, joka ei ole ristiriidassa uuden ajan tavoitteidemme kanssa.

Meidän on luotava uusi maailma tietoisuudestamme käsin. Me emme muuta tai korjaa nykyistä, vaan luomme uuden elämäntavan, yhteiskunnan ja maailman, joka ei ole enää ristiriidassa itsemme ja maapallon kanssa. Meidän on oltava itse esimerkkinä siitä, että muutos on mahdollinen. Se, miten elämme omaa elämäämme ja toimimme maailmassa, on poliittinen voimamme ja uuden ajan toteuttamista parhaimmillaan. Meidän on luotava perusteltua näkemystä siitä, että ”uuden ajan” tarjoama vaihtoehto on todellinen ja toteutettavissa ja rohkaistava muita tulemaan mukaan ”uuteen aikaan”.

Me tunnustamme, että ”me teemme kuolemaa” – tulevaisuutemme on uhattuna tuhotessamme luonnon ekosysteemejä, joista olemme itse riippuvaisia. Me tunnistamme, että nykyinen elämäntapamme ja luomamme rakenteet ovat aiheuttamassa tämän tuhon. Ymmärrämme, että emme voi ratkaista aikamme ongelmia nykyisistä rakenteista ja elämäntavastamme käsin – me itse olemme ratkaisu aikamme haasteisiin.

Tiedostamme selkeästi, että nykyiset todellisuus-, ihmis- ja minäkäsityksemme ovat juurisyy ongelmiimme. Näemme, että uudeksi ajaksi kutsumamme uusi evolutiivinen vaihe ihmisen kehityksessä, tarjoaa ratkaisun avaimet selviytymisellemme. Uusi maailma syntyy, kun teemme siitä totta omassa arjessamme ja yhteiskunnallisessa todellisuudessamme.

Mitä uusi aika tarjoaa meille

Uuden ajan näkemykset

Uuden ajan ystävä haluaa ja on valmis edistämään seuraavia aivan perustavaa laatua olevia uuden ajan näkemyksiä ja toimimaan myös omassa elämässään niiden mukaisesti ja niitä kohti mahdollisuuksiensa mukaisesti:

Uusi elämän paradigma ─ luonnollinen ja tietoinen todellisuuskäsitys, tietoinen vapaa ihmisyys, ekologiset ja eettiset elämäkeskeiset arvot ja evolutiivinen ja holistinen maailmankuva ja näistä yhdessä syntyvä uusi elämän paradigma.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusi aika on uusi todellisuus eikä sitä voi ymmärtää nykyisestä vallitsevasta todellisuuskäsityksestä käsin ─ sitä ei voi sovittaa nykyiseen, vaan se on uusi, joka on elettävä todeksi.

Tietoinen ihmisyys ─ itsestä vapaa todellisuustietoisuus ihmisyytemme perustana ja olemuksena, erillisyyttä ylläpitävistä uskomuksista luopuminen ja elämäyhteisyyteen herääminen, todellisuuden näkeminen sellaisenaan ja elämä siinä mitä on.

Tämä tarkoittaa sitä, että käsityksemme ja kokemuksemme siitä mitä on ihmisyytemme ja mikä on meidän todellinen olemuksemme muuttuvat uudessa ajassa radikaalisti ─ me olemme elämää ilmentävää tietoisuutta ja elämää.

Ekologinen elämäntapa ─ vähemmän on enemmän -elämänasenne, kulutuksen, ympäristö- ja yhteiskuntarasituksen vähentäminen ja terveelliset elämäntavat, tuen pois vetäminen nykyiseltä poliittiselta ja taloudelliselta järjestelmältä omaa kulutusta vähentämällä ja tekemällä äänestämättömyydestä aktiivista passiivisuutta ja uuden luomisen muutosvoimaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos haluamme luoda uuden kestävän ja vastuullisen elämäntavan, niin se pitää elää omassa arjessamme todeksi eikä odottaa tai luottaa siihen, että joku muu sen tekisi puolestamme. Me emme voi luoda uutta tukemalla vanhaa.

Valistunut, itsestä vapaa anarkismi ─ ei ketään eikä mitään vastaan, vaan elämän puolesta, vapaus on yhteiskunnan perusta, osallisuus ja elämäyhteisyys, aito markkinatalous ja valistunut demokratia, globaali solidaarisuus ja resurssien jako kaiken elämän kanssa.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusi maailma on aidosti yhteinen ja maapallo yhteinen kotimme, ja jonka perustana on vapaus, joka poistaa eriarvoisuuden, vallankäytön ja väkivallan yhteiskuntamme perustana.

Näistä uuden ajan perusnäkemyksistä, periaatteista ja tavoitteista nousevat ne keinot ja tavat, joilla uutta aikaa edistetään eivätkä ne luonnollisesti voi olla näiden vastaisia. Keinoja ei ole tarve erikseen määritellä, koska ne ilmenevät näistä näkemyksistä, periaatteista ja tavoitteista luonnollisesti.

Mitä mahdollisuuksia ”uusi aika” tarjoaa meille

Uusi aika tarjoaa meille mahdollisuuden ja uuden tavan nähdä todellisuus, oivaltaa oma itsemme ja elää ja toimia maailmassa ja tavalla, joka haastaa kaiken sen mihin olemme tottuneet ja oppineet.

Uusi aika tarjoaa vahvan perustelun sille, miksi meidän tulee nyt tehdä uusia kestäviä elämäntapavalintoja uudelta elämämyönteiseltä perustalta ja miksi ne ovat nyt erityisen tarpeellisia ja välttämättömiä. Meidän tulee elää nyt toisin, jotta voimme pelastaa itsemme ja luonnon monimuotoisuuden ja elinvoiman sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Uusi aika on mahdollisuus tavata muita ”uuden ajan ystäviä”, käydä keskusteluja ja saada vahvistusta ja tukea uuden elämän opetteluun ja elämiseen. Se tarjoaa mahdollisuuden ottaa vastuuta tulevaisuudesta ja ”tehdä työtä” sen eteen tavalla, joka sinulle parhaiten sopii, on luontaista ja mielekästä – ja myös yhdessä muiden kanssa.

Uusi aika on mielenkiintoinen harrastus ja älyllinen haaste ymmärtää meidän ihmisten ja luomiemme yhteiskuntien perustana olevia maailmankuvia ja arvoja ja niiden luomia kulttuureja, ja sitä miten ne noudattavat tietoisuuden evolutiivisen prosessin lainalaisuuksia ja periaatteita elämän kaikilla tasoilla. Se on evolutiivisen elämäntietouden opiskelua ja ymmärtämistä.

Uusi aika on tutkimusmatka omaan itseemme ja siihen, miten näemme todellisuuden ja elämän suoraan ilman mielemme luomia uskomuksia. Se on itsesi haastamista ihmisyytemme pinnalta syvälle todelliseen yhteiseen olemukseemme asti. Samalla voit tutustua ns. nondual-näkemyksiin, idän perinteisiin oppeihin ja filosofioihin ja ymmärtää niiden sanomaa oman avautumisen ja laajentuvan uuden ajan tietoisuuden avulla.

Uusi aika tarjoaa meille siis uuden kestävämmän elämäntavan opettelua, mielenkiintoisen uuteen elämäntietouteen keskittyvän harrastuksen, itsesi haastamista pinnalta syvälle asti, uusien samanhenkisten uuden ajan ystävien kohtaamista ja mahdollisuuden ottaa vastuuta tulevaisuudestamme ja tehdä ”työtä” sen eteen.

Kaikkea ei varmaankaan pysty eikä kannata tehdä samaan aikaan, joten valitse se mikä itseäsi eniten kiinnostaa – tärkeää on se, että pääset alkuun ”uudessa ajassa”.

Mitä nykyisen elämänmallimme tilalle

Uusi aika, kokonaisvaltaisena ja uutena elämänfilosofiana ja todellisuutena, korvaa nykyisen elämänmallimme tuoden tilalle uudet näkemykset elämämme perustasta.

Ekologisesti ja inhimillisesti kestävä, syväekologinen elämää kunnioittava ja yhteisyyteen perustuva elämäntapa korvaa nykyisen materialistisen, luontoa tuhoavan ja ihmisyyttämme uhkaavan kulutukseen ja erillisyyteen perustuvan elämäntavan.

Evolutiivinen elämäkeskeinen ja holistinen kaiken kattava yhtenäistävä maailmankuva korvaa minä- ja ihmiskeskeiset erillistävät ja erillisyyteen perustuvat maailmankuvat.

Luottamus elämään ja evoluutioon elämään merkitystä ja tarkoitusta luovana ”elämänuskona” korvaa aiemmat yliluonnolliset, korkeampaan voimaan ja auktoriteettiin perustuvat uskonnot ja ideologiat.

Orgaaninen, elämään perustuva ja mm. kvanttifysiikan kuvaama tietoinen todellisuuskäsitys laajentaa mekanistisen, materialistisen ja objektiiviseen todellisuuteen perustuvan todellisuuskäsityksen ja ns. Newtonilaisen tieteen perustan.

Ihmisyytemme todellisen olemuksen oivaltaminen tietoisuutena ja elämänä korvaa erilliseen minään ja toiseuteen perustuvan ihmiskuvamme.

Uusi aika tarjoaa siis uuden elämäntavan, ”uskonnon”, tieteen, maailmankuvan ja ihmisyyden. Tältä uudelta elämäkeskeiseltä ja tietoiselta perustalta syntyvät sitten uudet yhteiskunnalliset, taloudelliset ja muut elämäämme tukevat järjestelmät elämän ja sen hyvinvoinnin ollessa tämän välttämättömänä perustana ja perusteluna.

Uusi aika ei paranna tai uudista nykyistä elämänmalliamme, vaan luo kokonaan uuden. Se aloittaa uuden ns. 2. evoluutiovaiheen ihmiskunnan tietoisuuden kehityksessä, jota voidaan verrata itsetietoisuuden heräämiseen n. 70 000 vuotta sitten. Se aloitti ihmisen maailmanvalloituksen ja olemme nyt päätyneet tilanteeseen, jossa olemme nyt itse uhaksi itsellemme.

Evoluutio tarjoaa nyt mahdollisuuden tehdä kehityshyppäys itsetietoisuudesta elämätietoisuuteen, mutta se edellyttää itsetietoisuuden luomasta erillisyydestä ja erillisestä omakuvasta luopumista. Kova haaste, mutta mahdollinen.

Ristiriidat, joihin uusi aika tarjoaa ratkaisuja

Me elämme maailmassa, jota määrittävät monet ristiriidat, jotka aiheuttavat ongelmia niin meille itsellemme, yhteiskunnillemme kuin laajemmin koko maailmassa. Olemme tuhoamassa oman elämämme perustaa, emmekä oikein ymmärrä miksi näin teemme. Sanomme, että se johtuu ihmisille luontaisesta ahneudesta, kilpailusta, eriarvoisuudesta tai poliittisesta ja taloudellisesta järjestelmästä, joka ei enää aja meidän etujamme, vaan vain omia etujaan.

Mutta kaiken tämän takana on paljon syvemmälle ihmisyyteemme meneviä syitä, ristiriitoja itsemme, toistemme, luonnon ja maailmamme välillä.

Ristiriita

erillistyneen todellisuuden ja elämän välillä, joka tuottaa vaikeasti hallittavan elämän, jota pyrimme hallitsemaan – meillä on tarve hallita elämää,
itsemme ja sisäisen todellisuuden välillä, joka tuottaa tyhjyyden tunteen, jota sitten pyrimme täyttämään tunteilla, elämyksillä ja ulkoisilla asioilla – meillä on tarve kokea olevamme jotakin,
itsemme ja ulkoisen todellisuuden välillä, joka tuottaa toiseuden, jota pyrimme ottamaan haltuun mahdollisimman paljon – meillä on tarve omalle ja sen puolustamiselle,
oman elämämme ja muiden elämän välillä, joka tuottaa eriarvoisuuden ja kilpailutilanteen välillemme – meillä on tarve kilpailla toistemme kanssa,
elämäntapamme ja luonnon välillä, joka tuottaa uhan elämällemme tuhoamalla ja saastuttamalla luontoa ja elinympäristöämme – meillä on tarve kuluttaa, joka menee yli luonnon kestokyvyn ja
meidän ja järjestelmän välillä, joka tuottaa vallankäyttöä ja heikompien alistamista – meillä on tarve olla vapaita.

Mutta ristiriita, joka kaikki edellä mainitut lopulta aiheuttaa, on ristiriita

erillisen omakuvan, jota itseksi kutsumme, ja todellisen ihmisyytemme ja elämän välillä, joka tuottaa erillisyyden kokemuksen – meillä on tarve tuntea olevamme ”erillinen ja erityinen”.

Vain tämän ristiriidan poistuminen avaa tien eteenpäin ja näiden muiden ristiriitojemme ratkaisemiseen.